Chapter I | Lost memories

Chapter I

Lost memories 

~ Pari tuntia sitten ~

Rana: *Huokaus* Njääh, ihan tylsää! Missäköhän Miokin luuraa? Eikös sen pitänyt tulla jo hetki sitten sieltä lenkiltä? 

*Askelten ääniä*

Rana: Ah, nyt se tais tulla! Miooo~?

Mio: Rana.. minulla on erittäin tärkeää asiaa. Ymmärrän kyllä, jos olet tämän jälkeen vihainen tai joitain.. Minun olisi pitänyt kertoa tämä aiemmin.

Rana: H-Huh? No, kakista ulos.

Mio: Tiedäthän.. kun olet aina sanonut, että isäsi on kadonnut? 

Rana: Niin~?

Mio: Asia ei valitettavasti ole niin. Minä murhasin isäsi.. kun olit vielä pieni. Minun sukuni on aina ollut erittäin väkivaltainen, sinä tiedät sen itsekkin aivan hyvin. Me murhaamme ihmisiä, Rana. Jouduin murhaamaan isäsi.. tajusin asian vasta parin vuoden jälkeen meidän tapaamisestamme.

Rana: .. Vitsailet.. eikö niin..? Mio tämä oli erittäin huono vitsi..

Mio: Tiedät hyvin, etten vitsaile.

Mio: Olen erittäin pahoillani, Rana.. 

Sillä hetkellä..

Rana: Miten kehtaat !? Miten kehtaat yhtäkkiä vain ilmestyä elämääni, ja sitten parin vuoden jälkeen sanotkin että olet murhannut isäni!? Kuole.

Tunsin yhtäkkiä oudon tunteen. Samalla huomasin, että kaikki muistoni isästä katosivat.. en enään yhtäkkiä muistanut, miltä hän näytti.

Mio: Sinulla on oikeus tuntea noin! Olen pahoillani! 

~ Nykyhetki ~

Rana: Mio?~ Haluaisitko teetä? Tää on sitruunateetä, sun suosikkiasi! :3 

Mio: *Nolona* N-No, jos se ei haittaa? 

Rana. Miksi sinä yhtäkkiä oletkin rauhallinen ja normaali? Et sinä voi muuttaa totuutta tällä tavalla. Juuri hetki sitten sinä halusit tappaa minut.

Rana: *Kaataa teetä* 

Rana: Kuule.. en mä ole vihanen tai mitään sellasta, joten älä huoli. 

Mio: Miten.. Miten voit yhtäkkiä antaa mulle anteeksi? 

Mio: Justhan kerroin, että tapoin isäsi. Isäsi oli sulle tärkein ihminen koko planeetalla.. ja yhtäkkiä annatkin anteeksi? Mä olen murhaaja, Rana. Hyväksy se.

Rana: *Säpsähdys* H-Hyvä on..

Rana: Menen ulos.. tarvitsen raikasta ilmaa..

Rana: *Huokaus* Täytyy muuten muistaa ostaa vähän talvivarustetta. Meillä on vain yks takki ja yhdet kengät. Hmm..

Rana: Miksi mä valehtelen Miolle? Miksi? Esitän että kaikki olisi hyvin.. vaikka todellisuudessa kuolen sisältä päin. Se, että Mio murhasi isäni.. tuli niin vahvana tunteena, että yhtäkkiä olenkin unohtanut kaiken isästä..

 ?: Älä huoli. En anna sinun unohtaa isääsi.. koskaan.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Mitämitämitä.

Joo, lupailin 9-10 viikon taukoa mutta sitten tämä tapahtui. e w e Olen huono pitämään lupauksia

Anyway, uutta tarinaa siis. Jos joku ei lukenut viimepostausta, niin alotan siis tarinan alusta. 

Ja nyt varmaan viisaat huomaa, että "mitä, eihän tää mee Ranan menneisyyden mukaan". Jep, ei meekkään. Uuden kuvatarinan juonen myötä myös joidenki nukkejen menneisyydet muuttuu. Nickin menneisyys ei oo muuttunu koska eh, ettehän te vielä sitä tiedä ~

Muttaniin asiasta alpakkaan,

postailen nyt tän 9-10 viikon aikana siis aika hitaasti, mut kuitenkin vaan kuvatarinoiden merkeissä. Joten ymmärtäkää, että mulla kestää postata vähän isompi tovi. ^^

LAATU OLI KAMALAA PASKAA I KNOW IT PLS FORGIVE ME

Btw ylistetäänkö Ranan stock-sukkiksia ? 

Mä löysin ne ja AHHH THEY'RE PERFECT

oon unohtanu kokonaa et Ranal oli ne ups

mutjoo

Paipaii !